Jännitys tiivistyi, kun automme lähestyi hakametsän jäähallia. Mielessä painoi ajatus siitä, ehtisimmekö varata böögen ennen muita ja siten varmistaa stategisesti tärkeät istumapaikat tulevalle matkalle... Kun sitten päästiin perille, kävi selväksi, että paikkojen varaus onnituisi. No, näinhän siinä kävi ja 17.42 lammikonkin viimein päästyä bussiin matka kohti turkua alkoi. Bussimatka sujui suht leppoisasti musiikin soidessa taustalla ja porukan poristessa milloin mistäkin.
Laivaan päästyämme vuorossa oli kevyt iltapala punnituspaikassa(21.21€), jonka jälkeen lähes välittömästi nukkumaanmeno venyttelyjen uuvuttamana. Aamulla huonosti nukutun yön ja hyvän aamupalan jälkeen lähdimme ajelemaan kohti maauimalaa, joka sijaitsi siinä jossain matkan varrella. Alkumatka meni melko nopeasti ja eipä aikaakaan, kun olimme maauimalan pihalla. Ennen paikan avautumista suoritin Es:n ja Gölskin kanssa verkkalenkin. Kulusta ei jää mitään kerrottavaa jälkipolville. Kun sitten oltiin polskuteltu se puolitoista tuntia, matka jatkui Mariebergin kauppakeskukseen. Alkoi ruokapaikan metsästys; ikea ei ollut vaihtoehto johtuen korkeasta riskistä tilata vahingossa potatispullar med köttmus, joten päädyttiin sitten yhteistuumin käydä kiskomassa lunchbuffeet eräässä ravintolassa. Ruoka oli aikalailla 5/5.
Sitten alkoi menomatkan viimeinen osuus, eli siirtyminen kisapaikalle. Kuumotus alkoi pikkuhiljaa nousta, kun lammikko yksitellen kutsui juoksijoita bussin eteen palaverille. Säästyin siltä toistaiseksi. Eipä aikaakaan, kun bussi pysähtyi kisapaikalle ja tehtäväksi saatiin roudata tavaroita seurateltalle. Näin tehtiin ja työn jälkeen ohjelmassa oli jillailua patjoilla tsekkaillessa kun ms parsan pojat ja essun hurjat verkkailivat. Samalla siinä musiikin jumputtaessa tasaisesti taustalla käytiin raivokasta käpysotaa, josta päättelin, että ilmeisesti muitakin jännitti...
Chapter V: Parisen tuntia ennen nukkumaan painumista käytiin joukkuepalaverit ja todettiin, että maasto on melko priimaa, mikäli radat kiertelevät 500m säteellä kisakeskuksesta, toivoimme parasta, mutta odotimme pahinta... Tämän jälkeen syömään, teltalle ja unille.
Todella hyvin nukutun yön jälkeen heräsin siihen todellisuuteen, että Taavi oli aloittanut todella hyvin tullen kärkiletkassa vain 13s kärjestä ja oli sanojensa mukaan johtanut kisaa melko pitkään. Tämän todettuani kuumotti jo niin, että matka jatkui bajamajaan, jossa vietin seuraavat 10minuuttia. Kun olin toipunut järkytyksestä, pääsin todistamaan todella komeaa näkyä, kun Mikko, Kp, Vili ja härdellin pojat pitivät pyrinnön värejä aivan kärjen tuntumassa/kärjessä. Mainittakoon myös Lassen osuuspohjat kutoselta ja Juhan ja Mäihän upeat juoksut seuraavilta osuuksilta. Viimein koitti aika ruveta valmistautumaan omaan juoksuun. Luonnollisesti aloitin valmistautumisen piipahtamalla jo tutuksi tulleessa bajamajassa, jonka jälkeen siirryin verkkailemaan hyvissä ajoin. Vaihtoalueelle mennessäni oli asetelma se, että lähtisin n.4min piikissä metsään, joka tuntui melko helpolta nakilta. Se kuitenkin paisui varsinaiseksi lenkkimakkaraksi, kun vaihtoon tulikin kärjessä essun venäläisvahvistus, vajaa minuutti ennen Jonnea. Ei siinä mitään, loin katseen lähtevään essun ankkuri Pernuun ja aloin keskittyä omaan juoksuun. Kartta käteen, suunnitelma ykköselle ja eikun matkaan. Alkumatka ennen saapumista varvaukseen olikin tietämättäni ollut täysi farssi, sillä olin lähtenyt käsijarru päällä varmistelemaan jo menetettyä 4minuutin kaulaa, kun olisi pitäny iskeä essu kiinni... Varvauksessa sitten järkytyksekseni kuulin sen tosiasian, että Pernu oli karannut tavoittamattomiin ja asiasta kyrpiintyneenä raivosin loppuradan ihan kelvollista vauhtia. Kun maalisuoralla kävin läpi ajatuksiani, sama lause toistui koko ajan: "voi vit**". Ei siinä paljoa tehnyt mieli tuuletella ja homma menikin läpijuoksuksi ilman voitonmerkkejä saati "JEEEES" huutoja. Sija kaksihan oli tältä joukkueelta enemmän kuin hyvä, mutta kaikkia vain kyrsi se, kuinka lähellä jackpot olikaan ollut... Kuitenkin kiitän koko joukkuetta ikimuistoisesta matkasta, kumarran ja väistyn tulevien sukupolvien tieltä kohti uusia kokemuksia. Ensvuonna tuotte sit pojan viimein kotiin!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti