Dodiin. Tässä sitä taas ollaan kirjottamassa, kun ei parempaakaan tekemistä ole. Edellisestäkään jutusta ei kauaa ole, mutta tuskimpa tuo haitannee. Mutta sitten asiaan, tiistain jälkeen ei juuri mitään jännää tai tai kertomisen arvoista tapahtunut ja loppuviikko perjantaihin totteli suunnilleen tämmöistä kaavaa:keskiviikkona pitkä juoksu, torstaina kevyt sauvakävely ja perjantaina saunomista ja Itsenäisyyspäivän viettoa. Perjantaiksi mentiinkin mummia ja ukkia kattomaan Kotkaan, joten viikonlopun reenit piti sovitella sitä varten.
Lauantaina oli vähän laiska olo, mutta päätin silti heittää juoksulenkin, johon kaavailin pieniä vetosia. Kauaa en asiaa haudutellut ja lähdin joskus neljän jälkeen juokseen. Ruoka painoi liikaa, jotta olisin voinut juosta pitkää lenkkiä, joten tyydyin juokseen noin puoli tuntia ja sitten sopiva mäkivetopaikka jo löytyikin. Bongasin oitis sopivan näköisen, riittävän pitkän ja jyrkän rinteen. Ryhdyin heti toimeen ja lähdin juoksemaan mäkeä ylös kiihtyvään tahtiin aloittaen vk1 sykkeistä. Yhteensä viisi vetoa lopulta tein 30s kestoltaan, minuutin palautuksella. Vikan jälkeen tuntui, että keuhkot räjähtää ja ruoka tulee ulos, mutta kyllä se siitä helpotti, tosin loppumatka ei silti tullut kevyimmällä mahdollisella askeleella. Tänään eli sunnuntaina kävin lähinnä verkkailemassa sauvakävelyn muodossa ja ilokseni huomasin hiihtolatujen hyvän kunnon. Pitää varmaan käydä maanantaina testaamassa. Mutta nyt on tullut jo liikaa juttua, joten lopetan tähän.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti